Tavoite ja ongelmanratkaisu: Jokaisen startup-yrityksen tarjonta tulee eriyttää yksilöllisen asiakasongelman ratkaisemiseksi tai asiakaskohtaisten tarpeiden täyttämiseksi. Patentoiduilla ideoilla tai tuotteilla on suuri kasvupotentiaali sijoittajille. 

Markkinamaisema: Markkinakoko, saavutettava markkinaosuus, tuotteiden käyttöönottoaste, historialliset ja ennustetut markkinoiden kasvuluvut, makrotaloudelliset tekijät markkinoille, joille aiot kohdistaa.

Skaalautuvuus ja kestävyys: Startupien tulisi näyttää mahdollisuudet skaalautua lähitulevaisuudessa sekä kestävä ja vakaa liiketoimintasuunnitelma. Heidän tulisi myös harkita markkinoille pääsyn esteitä, jäljitelmäkustannuksia, kasvuvauhtia ja laajentumissuunnitelmia.

Asiakkaat ja toimittajat: Ostajasi ja toimittajasi selkeä tunnistaminen. Harkitse asiakassuhteita, kiinnittymistä tuotteeseesi, toimittajaehtoja sekä olemassa olevia toimittajia.

Kilpailuanalyysi: Todellista kuvaa kilpailusta ja muista samankaltaisten asioiden parissa työskentelevistä markkinoiden toimijoista tulee korostaa. Omenasta omenaan -vertailua ei voi koskaan olla, mutta alan vastaavien toimijoiden palvelu- tai tuotetarjonnan korostaminen on tärkeää. Harkitse toimijoiden määrää markkinoilla, markkinaosuutta, lähitulevaisuudessa saavutettavaa osuutta, tuotekartoitusta yhtäläisyyksien sekä kilpailijatarjousten erojen korostamiseksi.

Myynti ja markkinointi: Vaikka tuotteesi tai palvelusi olisi kuinka hyvä tahansa, se ei ole hyvä, jos sille ei löydy loppukäyttöä. Harkitse esimerkiksi myyntiennusteita, kohdeyleisöjä, tuotevalikoimaa, konversio- ja säilytyssuhdetta jne.  

Taloudellinen arvio: Yksityiskohtainen taloudellinen liiketoimintamalli, joka näyttää kassavirrat vuosien varrella, tarvittavat investoinnit, keskeiset virstanpylväät, kannattavuuspisteet ja kasvuvauhdit. Tässä vaiheessa käytettyjen oletusten tulee olla järkeviä ja selvästi mainittuja. Katso esimerkkiarviointimalli tästä (löydetään mallit-osiosta)

Exit Avenues: Startupista, joka esittelee mahdollisia tulevia ostajia tai allianssikumppaneita, tulee sijoittajalle arvokas päätösparametri. Alkuperäiset julkiset tarjoukset, yritysostot ja myöhemmät rahoituskierrokset ovat kaikki esimerkkejä irtautumisvaihtoehdoista.

Johto ja tiimi: Perustajien sekä johtoryhmän intohimo, kokemus ja taidot viedä yritystä eteenpäin ovat yhtä tärkeitä kaikkien edellä mainittujen tekijöiden lisäksi.

Sijoittajat realisoivat startup-yritysten sijoitetun pääoman tuottonsa erilaisten irtautumiskeinojen kautta. Ihannetapauksessa riskipääomayrityksen ja yrittäjän tulisi keskustella erilaisista irtautumisvaihtoehdoista sijoitusneuvottelujen alussa. Hyvin toimiva, nopeasti kasvava startup, jolla on myös erinomaiset johtamis- ja organisaatioprosessit, on todennäköisemmin valmis irtautumiseen aikaisemmin kuin muut startupit. Pääomasijoitusrahastojen ja pääomarahastojen on poistuttava kaikista sijoituksistaan ennen rahaston elinkaaren päättymistä. Yleisimmät poistumistavat ovat:

i) Fuusiot ja yritysostot: Sijoittaja voi päättää myydä kohdeyrityksen toiselle yritykselle markkinoilla. Esimerkiksi eteläafrikkalaisen Internet- ja mediajätti Naspers osti RedBusin 140 miljoonalla dollarilla ja integroi sen intialaiseen Ibibo-konserniin, mikä tarjosi irtautumisvaihtoehdon sen sijoittajille - Seedfundille, Inventus Capital Partnersille ja Helion Venture Partnersille.

ii) Listautumisanti: Ensimmäinen julkinen osakeanti on ensimmäinen kerta, kun yksityisen yrityksen osakkeita tarjotaan yleisölle. Yksityisten yritysten liikkeeseenlaskijat, jotka haluavat laajentaa pääomaa. Se on yksi sijoittajien suosituimmista tavoista poistua startup-organisaatiosta.

iii) Osakkeiden myynti: Sijoittajat voivat myydä osakkeitaan muille riskipääoma- tai pääomasijoitusyhtiöille.

iv) Ahdistunut myynti: Startup-yrityksen taloudellisesti vaikeina aikoina sijoittajat voivat päättää myydä yrityksen toiselle yritykselle tai rahoituslaitokselle.

v) Takaisinostot: Startupin perustajat voivat myös ostaa takaisin osuutensa rahastolta/sijoittajilta, jos heillä on likvidejä varoja oston tekemiseen ja he haluavat saada takaisin määräysvallan yrityksessään.

Termilomake on "ei-sitova" luettelo riskipääomayrityksen ehdotuksista kaupan alkuvaiheessa. Se tiivistää sijoitusyrityksen/sijoittajan ja startup-yrityksen välisen kaupan tärkeimmät sitoumukset. Intian riskipääomatransaktion ehdot koostuu tyypillisesti neljästä rakenteellisesta määräyksestä: arvostus, sijoitusrakenne, hallintorakenne ja lopuksi osakepääoman muutokset.

i) Arviointi: Aloitusarvostus on ammattimaisen arvioijan arvioima yrityksen kokonaisarvo. Startup-yrityksen arvostukseen on olemassa erilaisia menetelmiä, kuten: Cost to Duplicate -lähestymistapa, Market Multiple -lähestymistapa, Diskontoitu kassavirta (DCF) -analyysi ja Valuation by Stage -menetelmä. Sijoittajat valitsevat sopivan lähestymistavan sijoitusvaiheen ja startupin markkinakypsyysasteen perusteella.

ii) Sijoitusrakenne: Se määrittelee riskipääomasijoituksen tavan startupissa, joko pääoman, velan tai molempien yhdistelmän kautta.

iii) Johtorakenne: Ehtoehtolomakkeessa määritellään yrityksen johtorakenne, joka sisältää luettelon hallituksen jäsenistä sekä määrätyt nimitys- ja erottamismenettelyt.

iv) Muutokset osakepääomaan: Kaikilla startup-sijoittajilla on omat sijoitusaikataulunsa, ja sen mukaisesti he etsivät joustavuutta analysoidessaan irtautumisvaihtoehtoja myöhempien rahoituskierrosten kautta. Ehtolomake käsittelee periaatteessa sidosryhmien oikeuksia ja velvollisuuksia yhtiön osakepääoman myöhempien muutosten suhteen.